Blogi

Terveiset Intiasta, jossa olin taas kuukauden verran opiskelemassa laulujoogaa ja lomailemassa. Vuosi on alkanut minulla vähän kiireisissä merkeissä. Olen perustanut omaa firmaa ja nyt olen aloittanut laulujoogan opettamisen Suomessa. Viime perjantaina oli ensimmäinen tunti ja se meni mukavasti.
Laulujakin olen säveltänyt ja eiköhän niistä pian saa jo mukavan kokonaisuuden ja uuden levyn siis.
Kaikkein mukavinta on kyllä se, että kevät taas saapuu ja valoa on päivä päivältä enemmän. Kevät on huippujuttu. Koko ajan vain bileet paranee- luonto tulee kauniimmaksi ja aurinko paistaa koko ajan lämpimämmin ja kirkaammin.
Niin ja tulivuoren purkautuminen oli mielestäni myös ihan mahtava juttu. Luonnon oma tapa järjestää lentokoneeton ajanjakso. Vähän kuin autoton päivä, mutta nytpä ei kyseltykään keneltäkään, haluaako siihen ottaa osaa vai ei.
Mutta nyt on tuhkat haihtuneet ainakin Suomen yltä ja elämä taas jatkuu ennallaan. Ja Hanna on muuten taas menossa Helinä keijuun Silveriksi. Ja youtubesta löytyykin jo edellisen Helinä Keijun loppulaulu, jonka lauloin. Hyvää kevättä kaikille!:)
Moikka taas!
Terveiset Viron Käsmusta, jossa olimme keikalla bändini kanssa. Oli aivan mahtava reissu. Jo lautalla aurinko paistoi ihanasti ja vielä ihanampaa oli, kun pääsimme perille. Tie vei meidät läpi luonnonsuojelualueen ja sen jälkeen saavuimme idylliseen pikku-kylään meren rannalle. Tietä reunustivat suloiset pitsihuvilamaiset talot ja tunnelma festareilla oli kuin joillain vanhoilla kyläjuhlilla 100 vuotta sitten. Jossain pihassa joku pieni jousiorkesteri soitti kauniita säveliä ja ihmiset kuuntelivat ihan hiljaa...
Meidän esiintymislavamme oli aivan meren edessä ja yleisöä oli runsaasti. Minua kyllä jännitti ihan hirveästi, mutta kyllä se keikka sitten ihan mukavasti meni ja yleisökin liittyi lauluun mukaan viimeisessä biisissä.
Illalla kävimme vielä kuuntelemassa Värttinän keikan, joka oli mukavan railakasta menoa. Harmi vaan että väsy hiipi käpälään enkä jaksanut alkaa tanssimaan, nimittäin mielestäni Värttinä on parhaimmillaan kun sitä kuuntelee tanssien.
Aamulla ajelimme Tallinnaan, jossa kävimme katsomassa ystäväni Kaari Saarman kauniin valokuvanäyttelyn. Kaari kuvaa kaikenlaisia pieniä hienoja yksityiskohtia luonnosta.
Ja sitten matkustimme lautalla takaisin Suomeen. Kyllä jäi aurinkoa ja iloa sydämeen pitkäksi aikaa tuosta reissusta :).
Tässä makailen sohvalla ja kuuntelussa on uusi Simon&Garfunkelin kokoelmalevy, tai siis minulle uusi. Ihanaa musiikkia! Äsken kuuntelin Sigur Rosin levyn, jonka ostin Tukholman reissultani myös. Se oli myös hieno. Olipa ihanaa kuunnella Sigur Rosia ja katsella kun lokit liitelevät taivaalla. Täydellistä...
Olimme juuri reissussa Tukholmassa ja on se vain jännä juttu, että Ruotsissa on niin paljon kevympi olotila. Tai siis kyllähän tiedänkin, että Suomessa vaikuttavat vieläkin Venäjän ja Ruotsin valta siten, että syyllisyys joka on sieltä ajoilta peräisin ja myös kirkosta(älkää suuttuko, kirkkoon kuuluvat ihmiset, mutten vain usko perisyntiin, vaan rakkauteen:)) estää ihmisiä nauttimasta elämästä. Ruotsissa ei tuota ongelmaa ole, vaikka kirkkohan siellä kyllä on myös vaikuttanut. Mutta tosiaan täydellistä maata ei ole, koska toinen huomioni oli ihan käsittämätön materialistisuus, joka vallitsee varsinkin Tukholmassa. Ja se taas tuntuu vievän ihmiset pois hetkestä ja sielun syvyydestä. Laivalla kirjoittelin sanoituksia kännykkääni noista aiheista. Katselin ihania maisemia ja sitten oli ihan pakko käydä karaokessa laulamassa My heart will go on :).
Mutta nyt on pakko ottaa torkut ja nukkua pois laivakeinutukset. Moi!
Jopas on vierähtänyt aikaa siitä, kun olen viimeksi kirjoittanut blogiini. Tulin tosiaan sitten Suomeen intiasta ja sen jälkeen olen lähinnä tehnyt uusia biisejä. Ensi keskiviikkona aion laulaa niitä sitten soolokeikallani. Huh jännittää kauheasti, kun en ole noita lauluja vielä esittänyt missään. Se on jännä juttu, että vasta kun esittää biisin keikalla, tietää, toimiiko se oikeasti vai ei. Sitä siis jännitän. Lähdenkin tästä kohta taas työhuoneelle työstämään biisejä eteenpäin. Nyt on kyllä niin ihana aika, kun työhuoneen pihassa kukkivat tulppaanit ja puihin on tullut lehdet. Se, jos mikä, on inspiroivaa. Aurinkoa kaikille teille, jotka käytte lukemassa blogiani :)
Ostin juuri lentoliput Intiaan. Tarkoituksenani on matkustaa kuukaudeksi lähelle Mumbayta opiskelemaan intialaista laulua ja samalla käyn myös sahaja yogan perustajan ja opettajani Shri Mataji Nirmala Devin syntymäpäivillä New Delhissä. Odotan innolla lähtöä. Viime kertainen Intian matkani oli niin hieno. Intia on ikuisuuden maa. Siellä ei ole vielä juurikaan länsimaista hömpötystä ja kulttuuri on säilynyt sellaisenaan tuhansia vuosia. Jaan sitten kaiken mitä matkaltani saan lauluissani teidän kanssanne, jotka laulujani kuuntelette :).
Tähän loppuun kirjoitan vielä pari hienoa Kahlil Gibranin runoa
Yksilö on ihmisten laatimien lakien yläpuolella kunnes hän rikkoo ihmisten laatimia sovinnaistapoja; sen jälkeen hän ei ole kenenkään yläpuolella eikä kenenkään alapuolella
Elämme vain löytääksemme kauneutta kaikki muu on vain odotusta
Tänään olen viettänyt päiväni levon merkeissä, paitsi että löysin jazz standardikirjan ja levyn jossa on taustat ja innostuin soittelemaan jazzia aika pitkäksi aikaa... Äsken katsoin Elokuvan nimeltä "Haudatkaa sydämeni Wounded kneehen". Ostin noin vuosi sitten saman nimisen kirjan, mutten silloin pystynyt lukemaan kirjaa loppuun. Se oli niin rankkaa luettavaa. Elokuva oli kevyempi, mutta totuushan oli oikeasti juuri sellainen kuin kirja kertoi. Kirja on siis kertomuus intiaaniheimojen kohtalosta. Kuinka amerikkalaiset ryöstivät kaiken intiaaneilta ja ajoivat heidät reservaatteihin, joissa oli yhtä kauheat oltavat kuin keskitysleireillä.
Monia ajatuksia heräsi katsottuani elokuvan. Surua ja myötätuntoa, mutta ihmetys siitä, että miten voi olla, että koko maailma on ottanut ihanteekseen kulttuurin, jonka juuret ovat ahneudessa ja tyhmyydessä. Tai millainen olisi maailma, jos intiaanien kulttuuri olisikin tuon amerikkalaisen kulttuurin tilalla. Ajatus siitä, ettei kukaan voi omistaa maata, olisi varmaankin muokannut erilaisen maailman.
No tästä sitten pääsin siihen, että tuo samainen riistohan jatkuu vielä, vaikka se ei tapahdukkaan silmiemme alla, mutta kuinka moni asia, joka tuo meille "elintasoa" on pois monelta muulta. Ja sitten ajatus siitä, että länsimaiden olisi palattava juurilleen ja löydettävä tuo samainen yhteys maahan ja luontoon ja perimmäiseen itseensä.
Tällaisia ajatuksia toi flunssapäivä.

Nyt on siis vuosi 2009 ja tuntuu jotenkin mukavalta taas startata uusi vuosi. Se on kyllä elämässä parhainta, että koskaan ei voi tietää, mitä se mukanaan tuo. Nyt aloitan vuoden Jerry Halloween shown vieraana. Kannattaa tsekata tämä uusi tv -show, sillä mielestäni siinä on jotain aivan uudenlaista ja todellista, aitoa ja rakkaudellista, plus että olen siinä vieraana :).
Toinen proggis, joka aloittaa tämän vuoden, on Circus finaaliin tekemämme esitys. Se oli sangen mielenkiintoinen ja erilainen projekti. Istuimme alas Eero Heinosen ja hänen vaimonsa Jessican kanssa, joka on todella taitava intialaisen tanssin ammattilainen. Mukana oli myös Corinne, joka on lupaava nuori ilma-akrobatian taitaja ja Kazimir, koreografi , ohjaaja ja tanssija, joka toimi ohjaajanamme. Suunnittelimme esityksen, joka pohjaa vanhaan intialaiseen jumaltarustoon ja kertoo Gangasta ja Shivasta, jumaluuksista, jotka taistelevat ja lopuksi löytävät harmonian. Ganga on siis jumaluus, josta tulee myöhemmin Ganges joki. Esityksen nimeksi tuli Ganga. Sitten sävelsimme musiikin Eeron kanssa esitykseen. Siitä tuli jotain aika erilaista kuin mitä omat lauluni, mutta pidin kyllä lopputuloksesta. Tämä esitys tulee ulos TV 2:lta 17.1. launtaina. Laulan toisenkin biisin ohjelmassa ja se on taasen... teinipunkkia! :), joten todella erilaisilla proggiksilla alkaa tämä vuosi :).
Viime perjantaina olimmekin sitten Bellyssä pitämässä Hanna Marsh clubia. Siellä oli mukavan kotoisa tunnelma. Jäi oikein lämmin mieli tuosta iltamasta. Vieraanamme oli Chisu ja meillä oli ilo esittää yhdessä Kylie Minoguen vanha hitti Can`t get you out of my head ;). Pitkään olimmekin pähkäilleet, mitä laulaisimme yhdessä ja tuohon päädyimme. Taisi se olla yllätys yleisöllekkin. Lallalaalallallalaalaa! Kiitän sydämestäni teitä kaikkia, jotka olitte paikan päällä. Nähdään taas! Minä lähden tästä myöhäiselle lenkille pimeyteen, nyt ei onneksi myrskyä sentään.

Viime viikonloppuna oli taas Hanna Marsh Club casinolla ja vieraanani oli Emma Salokoski. Tupa oli täynnä ja tunnelma katossa. Hieno ilta! Emma oli valinnut lauluikseen Tori Amoksen ja Joni Mitchellin(kaksi esikuvaani) biisejä, joten minähän olin siitä ihan mielissäni. Saimme myös kuulla Veden alla laulun, joka on kyllä niiiin kaunis. Siinä laulussa on jotain niin todellista ja rakkaudellista ja Emma tulkitsee sen upeasti. Kiitokset taas teille kaikille, jotka olitte viettämässä klubi-iltaa kanssamme :).

Eilen kävimme illalla palauttamassa videon keskustan vuokraamoon. Alkoi taas sataa kaatamalla. Todella tuntuu siltä, että sademäärät ovat moninkertaistuneet parin viime vuoden aikana. Ilmastonmuutosta. Lopun alkua? Siitä tulee monesti lohduton olo, kun joka puolella saarnataan, miten pitäisi tehdä niin ja näin ja noin, että ilmastonmuutos pysähtyisi. Ja miten lohduttomalta koko tulevaisuus näyttää. Itseasiassa ajattelen, että se saarnaus vie meitä vielä kauemmaksi itsestämme ja lopulta ehkä jopa lisää ilmastonmuutosta. Eikö pitäisi olla niin, että kun palaamme lähelle itseämme, monet asiat, jotka ovat menneet vinoon ajaduttuamme kauemmas luonnollisesta olemisen rytmistä ja tavoista elää, korjautuisivat itsestään? Eikö pitäisi mieluummin rakastaa kuin vaatia? Jos alamme vain kontrolloimaan tekemisiämme lisää eikö se vie meitä kauemmas itsestämme?
Katsoin elokuvan Erämaan armoille. Suosittelen sen katsomista. Kaunis ja hieno elokuva. Siinä näkee hyvin, miten pienestä tulee onnelliseksi ja miten vähällä sitä pärjää, kun elää luonnossa ja sitäkautta lähellä itseään. Mieluummin, jos jotain vaaditaan, vaadittaisiin ihmisiä menemään vaikka kävelylle metsään kerran viikossa. Tai kylään ystävän luokse. Tai laulamaan laulu : ). Tovottelen kaikille ihania raikkaita syysaamuja -ja iltoja!


Eikös ole ihanaa kun aurinko paistaa?:) Minulla on vielä tämä viikko lomaa, eli Kaivarissa makoilua, metsäretkiä ja merituulen tuiverrusta. Täytyy sanoa, että olen todella levännyt lomalla. Olen nukkunut ja nukkunut ja nukkunut ja ulkoillut ja meditoinut ja tutkiskellut elämää ja itseäni. Myös leffoja on tullut katsottua aika kasa, joista parhaimpina täytyy mainita Narnian kakkososa; Prinssi Kaspian, Once ja Volver, jonka olin kylläkin nähnyt jo aiemminkin, mutta Almòdovarista ei voi saada koskaan yliannostusta ;). Biisejä on tullut myös tehtyä ja niistä onkin tullut aika iloisia ja aurinkoisia. Mukavaa loppukesää kaikille teille bloginilukijoille!
Viime keskiviikko 11.6. oli uskomattoman hieno päivä! Mulla oli kaksi keikkaa samana päivänä, jotka molemmat oli tosi hienoja mutta ihan niin erilaisia kuin voi olla vain. Ensimmäinen keikka oli Aino Ackten huvilalla Tullisaaressa Laajasalossa. Olin ensimmäisen kerran käynyt huvilalla viime kesänä ja se oli silloin mielestäni yksi kauneimpia paikkoja. Ja mikään ei ollut muuttunut. Puisto aukeni vehreänä keitaana ja huvila oli niin kaunis ja tunnelmallinen kuin suoraan Jane Austenin romaaneista. Kävin ihastelemassa maisemia parvekkeella, josta aukenee näkymä suoraan merelle. Siinä kelpasi odotella, että keikka alkaa. Se mikä oli luksusta itse keikassa oli, että paikan päällä oli hyvä flyygeli ja koko pieni sali oli täynnä väkeä. Oli ihanaa soittaa ja laulaa ja sulautua osaksi huvilan tunnelmaa. Kiitos teille kaikille, jotka olitte kuuntelemassa!:)
Siitä sitten suoraan ajelimme Korjaamolle, jossa oli uuden puolen avajaiset ja viimeinen Klub Hanna Marsh. Vierainani olivat Chisu ja Marzi Nyman. Täytyy sanoa, että oli ihan mielettömän hauska keikka. Ja oli mahtavaa soittaa. Menkääpä kaikki katsomaan Chisua livenä, aivan mahtava meininki :) ja niin oli Marzilla myöskin. Kiitokset Marzi ja Chisu!
Moikka taas! Tänään suuntaamme Jyväskylään, jossa mulla on huomenna soolokeikka popparissa. Sen jälkeen suuntaammekin Kajaaniin, jossa vietämme mökillä loppuviikon. Toivotaan, että aurinko paistaa.
Sunnuntaina olimme esiintymässä Maailma kylässä festareilla Helsingin Kaisaniemessä. Ihan kivasti oli ihmisiä, vaikka ajankohta oli melko aikainen- klo 11.30. Olisipa ollut mukavaa soittaa vähän pitempäänkin, kun juuri kun pääsimme vauhtiin, piti jo lopettaa :(. Oli tiukka määräys, että setti saa kestää korkeintaan puoli tuntia nimittäin. No mutta se oli kyllä ihan mukava puolituntinen. Loppupäivä meni mukavasti festarialueella ja keskustassa hengatessa. Kiitokset kaikille, jotka olitte kuuntelemassa keikkaani :).
Eilen oli hieno ilta. Olimme Tavastialla Arttu Takalon levynjulkkareissa. Oli ihan mieletön keikka. Bändissä olivat mukana mm. Anssi Nykänen ja Marzi Nyman. Hienoja biisejä ja suuria tunteita. Tuntui siltä että kukaan soittajista ei ollutkaan enää soittaja, vaan musiikkia joka levisi yleisöön niin, että lopulta koko salissa ei ollut kuin auki olevia sydämiä ja musiikkia joka virtasi niiden läpi. Kiitos Arttu. Kiitos kaikki te upeat soittajat.
Tänä aamuna sävelsin heti yhden folk biisin joka tuntui olevan kuin jatkumoa tuolle musiikin virralle. Siitä tuli hyvin kiitollinen olo.
Viime lauantai olí mielenkiintoinen päivä. Olin mukana Circus Helsingin gaalassa, jossa meillä oli yhteisesitys Corinnen kanssa, joka on upea sirkustaiteilija. Corinne teki temppuja kahdessa katosta roikkuvassa kankaassa ja minä tietysti lauloin. Esitys tehtiin Floating lauluuni ja siitä tuli hieno :). Valkoinen kangas ja liikkeet vain lisäsivät laulun kelluvaa, ilmavaa tunnelmaa.
Illalla olikin sitten Klub Hanna Marsh, jossa minulla oli vieraana Manna ja Tuomo Dahlblom. Illan tunnelma oli mukavan folkmainen ja rauhallinen. Mannan laulut olivat tosi kauniita ja Tuomo on upea kitaristi. Kiitos kaikille teille, jotka olitte kuuntelemassa!
Tuossa se nyt komeilee olohuoneen nurkassa kauniina ja kiiltävänä. Hieno Yamaha, joka saapui viime perjantaina, sanoi moi ja asettui taloksi :). On jo tullut soitettua aika monta laulua sillä ja kohta soitan lisää.
Muuten, olen kuunnellut lähiaikoina Goldfrappia ja innostunut hänestä. Aiemmin olin kuullut vain joitain biisejä ja pitkään on pitänyt tutustua paremmin hänen materiaaliinsa. Nyt vihdoin tein sen ja olen tyytyväinen että tein. Todella kaunista ja mielenkiintoista musiikkia.
Toinen hieno taiteilija, joka minua on inspiroinut lähipäivinä on ollut Björk. Luin hänen elämänkertansa ja se oli todella mielenkiintoinen ja innostava. Björkin mieletön innostus ja positiivisuus on jotain aivan käsittämätöntä. Nyt ymmärrän viimeistään täysin hänen suosionsa. Jokainen haluaa palan hänen elinvoimaansa. Mutta nyt pitää alkaa hommiin. Ihania kevätpäiviä teille kaikille!
Kyllä on jännä juttu huomata, miten valo ja aurinko vaikuttaa kaikkeen. Nyt kun tuo ihanainen aurinko on paistellut mukavasti monta päivää, jotenkin koko yleinen ilmapiiri kaikkialla oin kepeämpi ja positiivisempi. Itsellekkin tulee sellainen olo, että kaikki on mahdollista.
Tänään menen katsomaan vuokrapianoja Fazerille. Minullahan on jo usemman vuoden ajan ollut sähköpiano, jolla olen säveltänyt. Konservatoriossa opiskellessa sitä ei edes osannut arvostaa, miten luksusta oli, kun sai konservatorion flyygeleillä sävellellä. Nyt kun on useamman vuoden ajan käyttänyt sähköpianoa, on alkanut tulla kova ikävä akustisen pianon sielukasta sointia. Niinpä taidankin nyt vuokrata itselleni pikku Yamahan(naapureitten iloksi...:)), jotta pääsen taas nauttimaan oikean pianon soinnista.
Viime lauantaina 15.3. oli taas Klub Hanna Marsh ja silloin minulla oli kunnia saada vieraakseni mielettömän kauniilla lauluäänellä varustettu laulaja Johanna Iivanainen. Lisäksi vieraanani oli uskomattoman hieno kitaristi Mikko Iivanainen. Täytyy sanoa, että tämä oli yksi parhaimmista keikoistani. Mikko soitti välillä akustista kitaraa folkmaisella otteella, välillä taas loi hienoja äänimaisemia ja improvisaatioita sähkökitaralla. Johanna lauloi viattoman kauniilla taipuisalla äänellään, joka tuo mieleen välillä suomalaiset metsät ja välillä lämpöisen takkatulen hehkun. Housebändi soitti upeasti ja tunnelma oli katossa. Kiitos teille kaikille, jotka olitte kuuntelemassa Klubilla.!Toivottavasti nähdään taas ensi kerralla.
Kyllä olen ihan poikki kaiken rumban jälkeen. Alkuvuosi on mennyt niin kauheeta vauhtia ja on ollut klubin järkkäämistä, Euroviisua ja uuden levyn julkaisua. Nyt pitää ottaa vähän aikaa rennosti. Odotan kyllä että pian pääsen taas säveltämään ja siivosin työhuoneen hyväksi. Vielä pesen ikkunan, niin on mukava katsella siitä ulos ja soitella. Mutta nyt syön hyvin ja lepään...
Viime lauantaina järjestimme uuden levyni julkkarit Kulttuurikeskus Korjaamolla. Samalla ne olivat myös Klub Hanna Marshin avajaiset. Yleisöä tuli mukavasti ja keikalla oli ihanaa. Kiitos kaikille paikallaolijoille! Vieraanani olivat Pekka Kuusisto ja Saara Aalto. Pekka soitti niin kauniisti viulua, että! Ja Saara lauloi ihanasti. Täytyy sanoa, että oli todella ihana ilta ja odotan innolla seuraavaa klubia.
Nyt on viisujen ensimmäinen taisto takana. Kyllä se oli hieno kokemus. Hieno, suuri lava ja kaikkea. Tällä kertaa en päässyt jatkoon, mutta vielä toinen mahdollisuus häämöttää edessä. 1.3. Silloin järjestetään vielä toinen mahdollisuus niille, jotka eivät päässeet suoraan finaaliin. Että sitten kaikki vain äänestämään!:)
Viisupäivä alkoi aikaisin. Puoli kahdeksalta aloimme matkata kohti Tamperetta pikkubussilla taustalaulajien kanssa. Päivä täyttyi harjoituksista, maskeerauksesta ja haastatteluista. Sitten lopulta oli se ihan oikea esitys, joka tietysti jännitti ihan kauheasti, mutta lavalla oli kyllä mukavaa.
Täytyy sanoa, että kaiken kaikkiaan tämä on ollut hyvin opettavainen matka, joka edelleen jatkuu. Hienointa on, että on saanut työskennellä juuri niiden asioiden parissa, joita eniten rakastaa.
Terveiset Ruotsista, jossa olin nauhoittamassa kahta uutta biisiäni. Sain mahtavan tilaisuuden nauhoittaa biisit legendaarisella Abba-studiolla, eli Polar studiolla. Täytyy sanoa, että en muista milloin viimeksi olisin ollut yhtä inspiroitunut. Hieno kokemus, hienoja ihmisiä ja ihana flyygeli, johon aivan suorastaan rakastuin :).
Nauhoitimme Euroviisubiisin ja yhden toisen biisin ja ne molemmat tulevat uudelle levylleni. Nauhoittajana ja tuottajana toimi Lennart Östlund, joka on tehnyt töitä mm. Abban, Genesiksen ja Led Zeppelinin kanssa ja apuna oli Uffe Larsson. Lennartin kanssa oli ilo työskennellä ja hänellä oli hienoja ideoita. Bändinä minulla oli aivan mahtavat Ruotsalaiset muusikot, jotka loihtivat lauluihini hienon grooven ja upean tunnelman.
Reissulta täytyy vielä mainita Anna Järvisen keikka, jota olimme katsomassa ja joka oli todella lämminhenkinen ja omaperäinen sekä lukuisat, herkulliset sushi-ateriat, joita tuli nautittua, sillä Sushi baareja on Tukholman joka nurkalla.
Olen todella kiitollinen tästä menneestä viikosta ja nyt alan iloisin mielin odottelemaan joulua, joka jo kohta tuleepi. Toivotan teille kaikille blogini lukijoille oikein sydämellistä ja kaunista joulunaikaa! :)
Eli Euroviisuihin suunnataan! Hauskaa päästä suurelle lavalle souvaamaan. Kyllä noita viisuja tuli katsottua lapsena useana vuotena. Päälimmäisenä muistona ehkä Ranskan ja Belgian kauniit biisit, varsinkin J`aime La Vie. Sitten muistan, kun Herreys oli mukana. Voi että se oli hienoa- Diggi-loo Giggi-ley... En kyllä koskaan haaveillut itse osallistuvani, mutta siellä sitä nyt ollaan. Muistakaa kaikki äänestää :).
Ylihuomenna taas mennään. Suuntana Kouvolan taidemuseo. Takana kolme yhteiskeikkaa Jannan ja Sansan kanssa. Keikat ovat menneet mukavasti. Etenkin Jyväskylän keikasta jäi superhyvä mieli. Oli mukavaa pitkästä aikaa päästä esiintymään vanhassa kotikaupungissa. Jännitti kovasti ennen esiintymistä, mutta kun pääsin lavalle, oli ihanaa. Yleisö oli hiirenhiljaa ja tunnelma oli hieno. Kiitos kaikille, jotka olette olleet kuuntelemassa meitä! On ollut myös todella inspiroivaa tehdä keikkaa kahden lahjakkaan laulaja-lauluntekijän kanssa. Olen oppinut heiltä paljon.

Nyt taas syksy alkaa raottamaan verhojaan nostalgiseen lempeään syysmaailmaansa. Laitoin hetkeksi Harry Potterin sivuun ja ajattelin kirjoittaa pitkästä aikaa blogiini. Kesä meni nopeasti, mutta mukavasti paljolti reissatessa sukulaisissa, Ruotsissa ja Italiassa, josta saavuin parisen viikkoa sitten. Olin Cabella nimisessä pienessä kylässä sahaja jooga kokoontumisessa. Se tuntui todelliselta lomalta. Loikoilua joella, meditointia, tutustumista uusiin ihaniin ihmisiin ja rauhaa, rauhaa.
Italian reissun jälkeen minulla oli kunnia olla Suzanne Vegan lämmittelijänä Kulttuuritalolla Helsingissä ja Lahden Jazztorilla. Keikat menivät mukavasti. Etenkin Kulttuuritalon tunnelma oli ihanan vastaanottavainen ja lämmin. Keikoista jäi todella hyvä mieli. Kiitos yleisölle!
Olin viime viikon lomalla Barcelonassa ja rannikon pikkukaupungeissa. Loma sujui mukavasti. Emme olleet varanneet hotellia, joka toi lisää jännitystä reissuun, mutta myös välillä oli aikamoista säätöä( kuin ankkakaravaani vedimme matkalaukkuja paikasta toiseen auringon porottaessa kuumasti ...). Lopulta olimme yötä kaikenkaikkiaan neljässä eri paikassa, joista ehkä mukavin oli vuokrattava kattohuoneisto Barcelonan keskustassa. Katolla oli mukava paistatella päivää ja koska huoneisto ei ollut mikään viiden tähden lukaali, oli fiilis jotenkin todella aidon Barcelonalainen ja rento. Pidän kyllä Espanjasta. Vaikka ihmiset eivät olekkaan mitenkään erityisen sydämellisiä, on ilmapiiri jotenkin paljon vapaampi kuin täällä Suomessa ja sitten se meri ja aurinko. Olen oivaltanut tässä lähiaikoina, että latinomaissa ihmiset viettävät elämää, kun taas meillä Suomessa vain tehdään ja tehdään eikä oikein osata nauttia. Ehkä emme välitä itsestämme tarpeeksi. Joka tapauksessa minulle tuli suuri into muuttaa joksikin aikaa Espanjaan säveltelemään. Ehkä ensi keväänä. Katsotaan...
Ihanaa! Aurinko paistaa ja kevät saapuu. Yleensä kevät ei tee minua runolliseksi, mutta tällä kertaa näköjään tekee. Olen lukenut paljon ja kirjoitellut ajatuksiani paperille. Tänä aamunakin katsoin kaksi kertaa Taru Sormusten herrasta elokuvaan tehdyn Enyan videon, "May it be". Se on niin kaunis. Voi että! Välillä sitä tuntuu, että joutuu taistelemaan säilyttääkseen elossa sisäisen herkkyytensä. Mutta ilman sitä, mitä elämä olisikaan?No mutta, tässä vielä hieman keikkamuisteloita. 1.4. olin DTM:ssä keikalla. Yleisöä oli kivasti ja tunnelma hyvä. Jäi hyvä mieli. Kiitokset DTM:lle!:)
Viime maanantaina eli 16.4. olin keikalla KOM-Ravintolassa. Oli todella mukava kokemus. KOM-Ravintola on jo itsessään niin kodikas ja henkilökunta supermukavaa ja sitten vielä yleisöä tuli niin paljon, että taisivat olla kaikki pöydät täynnä porukkaa. Se mistä olen kiitollinen, oli että yleisö jaksoi kuunnella hiiren hiljaa molemmat settini ja tunnelma oli ihanan rauhallinen ja intensiivinen. Kiitos myös KOM:lle ja yleisölle tietysti!
Nyt on takana kaksi klubia ja onpas hyvä mieli :). Molemmat klubit ovat olleet hienoja kokemuksia. Ensimmäisellä klubillani vierainani olivat Sansa, Janna ja Astrid Swan. Toisella klubillani vierailivat Siiri Nordin, Elviira ja Emmi. Täytyy todeta, että kyllä meillä Suomessa on hienoja naisartisteja! Oli todella suuri ilo saada kuulla heitä ja tutustua heihin.
Tällä hetkellä Hanna Marsh klubi on kuitenkin hieman katkolla, koska UMO:ssa on tapahtunut kosteusvaurio ja UMO sulkee ovensa tämän kuun lopussa. Nyt onkin menossa armoton uuden klubipaikan metsästys. Toivotaan, että sellainen löytyy pian.
Nytpä täytyy lopetella, koska pian aloitamme ystäväni kanssa Taru sormusten herrasta maratonin. Tarkoittaa sitä, että katsomme kaikki jaksot yhteen pötköön. Siinähän tämä lauantai sujuukin mukavasti.
Kylläpä taas ehti hujahtaa aikaa, kun viimeksi olen kirjoittanut blogia. Joulu meni ja uusi vuosi vaihtui. Jouluna tuli tietysti käytyä sukulaisissa, syötyä ennenkaikkea(vähemmälläkin olisin selvinnyt...) ja nautittua. No oikeastaan se todellinen loma taisi alkaa mulla vasta joulun ja reissaamisen ja muun touhun jälkeen. Mutta olipa ihanaa ennen joulua leipoa pipareita, torttuja ja karjalanpiirakoita. Tänä jouluna yhdistinkin voimavarani ystäväni kanssa ja leivoimme yhdessä, mikä olikin loisto juttu. Kylläpä olisi hienoa, jos voisi järkätä oikeita leipomistalkoita isolla naisporukalla. Se vain tuntuisi jotenkin niin oikealta ja todelliselta. Harmi, että tämän päivän maailmassa on niin vähän yhteisöllisyyttä.
No, mutta eteenpäin. Siis uusi vuosi ja uudet kujeet. Uudet kujeet siinä mielessä ainakin, että tänä keväänä aloitan oman klubi UMO jazz housessa. Klubini tulee olemaan aina kerran kuussa ja joka kuukausi on eri teema ja eri vieraat. Olen kyllä innoissani :). Uutta ovat myös klassiset laulutunnit, joilla olen alkanut nyt käymään. Täältä tullaan Sarah Brightman! Älkää säikähtäkö, en ole vaihtamassa tekniikkaani klassiseen laulutekniikkaan ja tyyliäni oopperaan. Se vain tuo mukavan lisävivahteen lauluun ja kyllä nuo klassiset laulut ovat myös kauniita laulaa.
Uutena vuotena pitää aina toivoa jotain. Toivon maailmaan paljon rakkautta ja epäitsekkyyttä. Ihmisille halua löytää totuudellisia asioita ja kasvaa. Teille, jotka luette blogiani paljon kaikkea hyvää :).
Tänä iltana esiinnyn Unicef-juhlakonsertissa Espoon Sellosalissa. Ihmisiä on katsomassa ja kuuntelemassa yli 200. Nyt jännittää. Onpa mukava taas tutustua uusiin ihaniin ihmisiin. Tapaan myös vanhoja opiskelukavereitani, jotka ovat nykyään artisteja. Kivaa vaihtaa kuulumisia. Hienoa myös esiintyä tällaisessa tapahtumassa, jossa voi kantaa oman kortensa kekoon. Olla edes vähän avuksi maailmalle omalla laulullaan. Mietin taas sitä, mikä todella aiheuttaa tämän köyhyyden ja nälänhädän toisissa maissa. Edelleen uskon, että kaikki me olemme yhtä ja kaikki vaikuttaa kaikkeen. Joku skeptikko voi yrittää jyrätä mielipiteillään tällaista ajattelutapaa, mutta kyllä jokaisen elämäntavat ja tapa olla olemassa varmasti vaikuttaa koko maailmaan. Meillä tuhlataan, toisella puolelle maapalloa nähdään nälkää. Ja miksi tuhlataan, koska ei olla tyytyväisiä ja miksi ei olla tyytyväisiä, koska elämme niin kaukana itsestämme ja kaukana luonnosta. Joku asia saa meidät pysähtymään hetkeksi, sitten taas mennään. Maailma muuttuu vasta, kun me muutumme. Tämmöisiä ajatuksia tällä kertaa.
Tänään käy matkani kohti Vantaan Jumboa. Siellä esiinnyn Stockmannin kanta- asiakasillassa. Paikalle on tuotu hieno valkoinen flyygeli ja ruusuja. Ihanaa on soittaa flyygelillä. Ihmisiä on mukavasti varsinkin ensimmäisen setin aikana ja levyjänikin menee kivasti kaupaksi. On jännä fiilis esiintyä ostoskeskuksessa: Ympärillä vilisee ihmisiä ja itse on kuin hiljaisuuden saarekkeella sen kaiken vilinän keskellä : ).
Esiinnyn Plan ilta lapselle gaalassa. On hienoa päästä esiintymään isolle estradille, joka on niin hienoksi laitettu. Ja tietysti on hienoa päästä edistämään omalla laulullaan niin hienoa asiaa. Esitän illassa Silence nimisen kappaleeni tanssijoitten kera, mikä on upea juttu : ). Kiitos heille!
Samana iltana tapahtuu toinenkin hieno juttu: Saan seurata Sarah Brightmanin nauhoituksia ja lopuksi saan vielä tavatakin hänet. Olen ihan innoissani, sillä pidän paljon Sarah Brightmanin laulusta ja esiintymisestä ja kunnioitan suuresti hänen uraansa ja osaamistaan. Sarah saa jopa albumini ja lupaa kuunnellakin sen. Mahtavaa! Päällimmäiseksi hänen esiintymisestään jää mieleen mieletön keskittymisen taito ja viimeisen päälle hiottu esitys ja tietysti upea ääni ja sen taitava käyttö. Niin ja karisma. Sarah on ehdottomasti myös todella hyvä näyttelemään. Hän ikään kuin astuu eri maailmaan ja rooliin ja sieltä käsin esittää laulujaan. Jos vain koskaan pääsette katsomaan hänen esityksiään, kyllä kannattaa mennä. Tulipas tästä nyt oikea Sarah Brightman mainos : ). Hei, mutta käykää katsomassa Mobiiliblogiani. Siellä on kuva tanssijoistani ja minusta. Ja kiitokset vielä Tiia Vanhatapiolle, suomalaiselle huippuvaatesuunnittelijalle, joka lahjoitti minulle upean mekon tilaisuuteen! Käykää katsomassa Tiian sivut: www.vanhatapio.fi/
Illalla olen kuuntelemassa tuottajani Jarmo Saaren soolokeikkaa Kom teatterin ravintolassa. Keikalla Jarmo soittaa yksin kitaraa ja laulaa sekä tekee erilaisia looppeja ja soittaa niiden päälle. Hieno one man show! Todella persoonallisen ja luovan kuuloista sekä taitavaa. Inspiroidun heti keikasta niin, että alan kirjoittaa runoja illalla ja seuraavana päivänä sävellän niihin pari uutta kappaleenaihiota.
Hanna Marsh Street Team
Welcome to Hanna Marsh' Street Team! If you're a fan, over 16 years old and keen to help promote Hanna Marsh in your area, then we're looking for you!
What is a street team?
A street team is a group of fans working together to promote Hanna Marsh in their area.
A street team is NOT a means to meet the artist or get free tickets to shows.
Hanna Marsh' Street Team works both together as a whole and in local groups on several kinds of promotional jobs. The following are some examples of those jobs.
- Requesting songs/videos on your local radio-/tv-stations by phone/internet.
- Voting for Hanna Marsh and/or her songs/videos on internet-polls/-charts.
- Spreading stickers/flyers to advertise artist among potential fans.
- Advertising Hanna Marsh and/or her songs/videos on websites such as MySpace.
- Requesting articles about the band in your local magazines by internet/post.
- Checking the availability of Hanna Marsh' releases at your local record stores.
- Requesting appearances of the artist on your local tv-shows by internet/post.
Of course the team members discuss these promotional activities within the team, so next to working for the artist you might just make some (more) friends among your fellow-fans as well!
How to join the team?
As requested by the record company, there are a few requirements you have to meet in order to join, just so we know you'll make a good street teamer.
Please note: if you become a member of this street team, it DOES NOT mean that you will meet the artist. If your reason for wanting to join this street team is meeting Hanna Marsh then please DO NOT sign up.
The record company has requested that all the street team members respect the privacy of the artist and behave professionally and in a mature manner. The street team administration has the right to reject applications and remove street team members from the team without prior notification if they are not acting in a way that is good for the artist. This means that any behaviour that would impair the functioning of the team as a whole may be reason for exclusion from the street team.
Rules!Age 16 or older
You have to be at least 16 years old to join; the record company requests this!Love the artist!
We don't need to explain this one now do we?What is in it for you?
Apart from helping promote Hanna Marsh?
Being a member of the street team DOES NOT mean that you get free tickets to gigs or get to meet the artist. What it does mean is that if they get better known in your area, then they're likely to have more media appearances; and if venues and concert organisers sense a demand, they're more likely to try and book Hanna Marsh for concerts! You DO NOT get special/free tickets for such events based on your street team membership then though.
With your promotion you could also earn some great Hanna Marsh goodies every now and then, for instance via Street Team competitions!
To help with promotion, you might receive stickers and/or flyers, but the team is still in the organising stage when it comes to that now!
How to send in your application?
To join, you make sure that you meet the following requirements.
Age 16 or older
When you have read all the information on this page, please send us an e-mail with the following information.
First name:
Last name:
Full postal address:
Country:
E-mail address:
Gender: (male/female)
Date of birth (dd-mm-yyyy):Send this e-mail to Hanna@HannaMarsh.com
E-mailing your details to Hanna@HannaMarsh.com is completely at your own responsibility and by doing so you agree to that information getting available to and stored by the leaders of the street team (both general and local) and the record companies involved in the street team, also completely at your own responsibility.
To resign from the street team, send an e-mail to Hanna@HannaMarsh.com stating so.
© Hanna Marsh Official Street Team
Tv 2 järjestää Lauluja lapsilta -tapahtuman, jossa esiinnyn pianon kanssa. Lauluja lapsilta - tapahtuman idea on se, että lapset ovat tehneet sanoituksia, joihin eri artistit ovat säveltäneet lauluja. Tapahtumassa artistit tai bändit esittävät säveltämänsä biisin ja niistä yleisö äänestää parhaimman. Tilaisuus on todella mukava. Kaikkialla on paljon lapsia, mikä tuo tilaisuuteen heti ihan erilaisen hengen kuin jos olisi kyse aivan tavallisesta laulukilpailusta.
Tämä onkin ensimmäinen tv- keikkani, joten arvatkaahan jännittääkö...:). Tv- lähetykseen valmistaudutaan koko päivä. On soundcheckiä ja harjoitusta ja kenraaliharjoitusta. Vihdoin illalla koittaa lähetyksen aika. Esitykset sujuvat kaikilla mukavasti ja on ilo olla mukana. Itsellänikin on todella hyvä fiilis esiintyä.

The day! Tänään julkaistaan debyyttilevyni Chameleon girl "Sleeping under the rising sun". Kyllä tuntuu hyvältä kaiken työn ja puurtamisen jälkeen. Toivotaan, että levy otetaan hyvin vastaan. Jännää tämä on. Päivä menee muuten opettaessa laulua.
Tervetuloa myös uusille, vihdoin auenneille kotisivuilleni, toivottovasti viihdytte! Kirjoittelen täällä blogissa itsestäni ja elämästäni albumin julkaisun myötä. Vieraskirjaan voi jättää kysymyksiä ja kommentteja, vastailen mielelläni.
Iloisin terveisin, Hanna